Aloitetaan kirjaimesta V. Olen synnytyksen jälkeen havahtunut siihen tosiasiaan, että lasteni vaatteet ovat ryppyisiä. Niinpä olen kiillotellut sädekehääni ja kaivellut kaapista sen masiinan, johon en tavallisesti koske muuta kuin hätätilassa. Mieletön onnentunne on vallannut mieleni, kun olen ajatellut lastenkin pitävän siisteistä ja sileistä putipuhtaista vaatteista. PLÄTS!!! Märkä rätti pläjähti vasten kasvojani tänä aamuna! Kurkistin vaatekaappeihin, tai no rehellisesti sanottuna kaappien ovet olikin ihan selällään auki ja puolet silittämistäni vaatteista mytyssä lattialla- puolet oli mytyssä kaapissa. Tässä kohtaa tuli kuvioihin tunnelataus V.
Olin tällä kerralla kiltti ja viikkasin vaatteet kaappiin. Ilkimys olin siinä vaiheessa, kun lattialla lojui miljoona kynää ja paperilennokkeja. Lennokit rypistyivät noin vaan ja toimivat loistavasti nysämallisten lyijykynänpätkien kanssa helllassa sytykkeinä.
Kirjain K: Neppari-poloisen yöitkut ovat alkaneet vaikuttamaan koliikilta. On kokeiltu akupunktiota jalkapohjiin, vatsan hierontaa jne. jne. Mikään ei meinannut tehota viimeyönä. Lopulta tauottoman huudon jälkeen neppari nukahti joskus yhden aikaan yöllä. Miehen herätyskello soi 4:30 - ei siinä voinut pitkiä unia saada :/
Piakkoin olen suuntaamassa pihalle pienten kanssa. Illalla olisi vielä yksi vanhempainilta koululla- tekisi mieli skipata koko tilaisuus. Ehkäpä minä olen SE takarivissä äänekkäästi kuorsaava äiti :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti